Oli toi maanantai aikamoisen uskomaton päivä, kyllä!

Maanantaiaamuna yhdeksän aikaan lähdin paikkurilla kaupungille jatkaakseni kyläilemään Taalintehtaalle. Toisen paikkurin tultua sillankulmaan kävin morjenstamassa Vladimiria, hän oli toisessa autossa. Siinä sitä riitti selittämistä, minne on menossa, kaikki pienetkin matkaan liittyvät yksityiskohdat piti selittää. Gunlög oli taas kerran laittanut hyvää ruokaa, lasagne maistui tosi hyvälle pitkän linja-autossa istumisen jälkeen. Keli oli Taalintehtaallakin tosi aurinkoinen, terassilla istuessa tuli oikein hiki! Hautausmaalla tuli kans käytyä, samalla kerroin Gunlögille Dragsfjärdin kirkossa olevista rukouskivistä. Laitoimme omat kivemme, Gunlögillä oli perheen kivi, minulla oli luonto ja eläimet, aivan kuten oli viimeksikin ollut. Hieno päivä se oli, kyllä!