Olipa päivä!

Lähdin tossa puoli viiden aikaan runopiiriini, selailin uutta runokirjaa löytääkseni sopivan runon tuntia varten. Kokeilin Hannelen ehdottamaa konstia, laitoin kirjan kiinni ja kun mä avasin sen, heti kirjan ensimmäinen runo kolahti muhun aika reippaasti. Oli tosi kaunis runo, ihmiset tahtoivat kuulla sen toiseen kertaan! Joskus uusissa runoissa käy näin! Toki sitten Sirkkulan päässä Vladi kysyy, minne olen menossa, olisikohan päivä voinut ekan kotiintulon jälkeen jatkua paremmin? No ei. Ja nyt mulla menee hyvällä fiiliksellä tää päivän loppuosakin!