Vihdoinkin sain sen tehtyä!

Tätä olin odottanut jo vaikka miten monta päivää! Että mä saisin toivottaa hyvää joulua Vladille, melkein jokaisena päivänä, minkä olin ollut liikenteessä, olin unohtanut sen! Tänään kävin pikaiseen toivottamassa hyvät joulut kirjastossa, siinä kohdassa päätin, että nyt täytyy muistaa tehdä se. Sirkkulan päässä kurottelen kättä ovesta, huomaan, että lunta sataa. Annan lumen tulla repun päälle, muutaman sanan ehtii vaihtaa Vladin kanssa, tässä me nyt ollaan, kaksi Vainion parasta paikkurissa, matkustaja (minä) ja kuljettaja (Vladi).